 |
European Society of Arachnology |
European Spider of the Year 2008 |
Huonehämähäkit - Tegenaria spp.Eurooppalainen vuoden hämähäkki 2008
|
|
Peter Jäger & Seppo Koponen Kukapa ei tuntisi niitä: suurikokoisia, tummia, karvaisia hämähäkkejä, joita voi löytyä kylpyammeesta tai lavuaarista ja jotka - johtuen suuresta koostaan ja vahvasta kontrastista vaaleaa taustaa vasten - saavat usein ihmisissä aikaan vahvan inhoreaktion. Nämä ovat useimmiten huonehämähäkkejä, eivätkä ne ole myrkyllisiä tai vaarallisia. Kuitenkin juuri näiden eläinten havaitseminen sisätiloissa haittaa hämähäkkien ja monien ihmisten rinnakkaiseloa. Huonehämähäkkien suku (Tegenaria) on valittu vuoden 2008 hämähäkeiksi. Valitsijat eivät olisi voineet keksiä parempaa ehdokasta osoittamaan tyypillistä perusteetonta pelkoa, joka monilla ihmisillä on näitä kahdeksanjalkaisia eläimiä kohtaan.Valinnalla araknologit, hämähäkkien tutkijat, haluavat lisätä kiinnostusta tai ainakin ymmärrystä tähän osaan ympäröivää lähiluontoamme. Vuoden hämähäkki valitaan nyt kolmatta kertaa lähes koko Euroopan kattavalle alueelle. Koska kaikki Tegenaria -lajit eivät esiinny kautta Euroopan, valitaan koko suku esittelyn kohteeksi. Kukin maa valitsee lisäksi paikallisen suvun edustajan kansalliseksi vuoden hämähäkkilajiksi: se on Suomessa tavallinen huonehämähäkki (Tegenaria domestica). Huonehämähäkki elää meillä kellareissa, varastoissa, navetoissa ja myös asunnoissa - jos vain saa tilaisuuden siihen. Monasti huoneen nurkkaan ilmestyvät verkot ja hämähäkit tosin poistetaan pikavauhtia, vaikka huonehämähäkit ovat oikeastaan hyödyllisiä eläimiä. Euroopassa tavataan noin 70 Tegenaria -suvun maailmanlaajuisesti esiintyvistä 130 lajista. Etelämpänä niiden verkkoja on luonnossa kivien alla, ontoissa puissa, puiden juurien alla ja tiheässä kasvillisuudessa. Lisäksi ne valtaavat ihmisasutuksissa monenlaisia vaihtoehtoisia elinpaikkoja. Meillä huonehämähäkkien suvun edustajia, joista edellä mainittu tavallinen huonehämähäkki on yleisin, tavataan ainoastaan ihmisen luomissa ympäristöissä, erityisesti rakennuksissa. Huonehämähäkkien suvun lajit kutovat mattomaisia tiiviitä verkkoja, jotka rakennuksissa ovat tyypillisesti huoneen nurkassa. Se on helpoin paikka hämähäkille verkon pingottamiseen ja suojasuppilon sijoittamiseen. Suojassaan nämä yöaktiiviset hämähäkit viettävät liikkumattomina suurimman osan ajastaan. Jos hyönteinen tai vaikkapa maasiira putoaa hämähäkin pesäpaikkaan, se havaitsee saaliin aiheuttamat värähtelyt verkossa. Hämähäkki juoksee salamannopeasti saaliin luo ja puree sitä ruiskuttaen samalla siihen myrkkyään. Pienikokoisen saaliin hämähäkki kuljettaa heti suojasuppiloonsa. Jos saalis vastustelee, huonehämähäkki palaa suojaansa ja odottaa kunnes myrkky on vaikuttanut. Useilla toistetuilla puremilla saadaan suurikokoinenkin saalis lannistettua, ja sen jälkeen se syödään turvallisesti suojapaikassa. Huonehämähäkkien raajojen ulottuvuus on vaikuttava. Suurimmat ja pitkäjalkaisimmat koiraat voivat yltää yli 10 cm, lähes tämän kokoinen on myös meillä paikoin asutuskeskuksissa tavattava varastohämähäkki (Tegenaria atrica). Suuren koon vuoksi asiaa tuntemattomat ihmiset eivät oikein usko, etteivät nämä hämähäkit ole vaarallisia. Tutkijat ovat kokeilleet hämähäkkien puremia itseensä ja osoittaneet, että jos huonehämähäkki onnistuu puremaan ihon läpi ei sen myrkyllä ole mainittavaa vaikutusta. Useimmiten sen purema on kuin neulanpisto. Asiantuntijatkin tarvitsevat taitoa ja kärsivällisyyttä saadakseen huonehämähäkin puremaan itseään niin, ettei hämähäkki samalla vahingoitu. Niinpä huonehämähäkin siirtäminen esimerkiksi kylpyhuoneesta, vaikkapa kädessä tai juomalasissa, ei ole lainkaan vaarallista. Tosiasiassa et ole ainoastaan pelastanut hämähäkin henkeä, vaan olet samalla päässyt tutustumaan osaan todellista lähiluontoasi. |
|
Følgende foreninger står bag udvælgelsen af Årets Edderkop i Europa:
Kirjallisuutta► BAIRD, C.R. & R.L. STOLTZ (2002) Range expansion of the Hobo spider, Tegenaria agrestis, in the northwestern United States (Araneae, Agelenidae). J. Arachnol. 30: 201-204. ► BARRIENTOS, J. A. & C. RIBERA (1988) Algunas reflexiones sobre las especies del grupo "atrica", en la Peninsula Ibérica (Araneae, Agelenidae, Tegenaria). Rev. Arachnol. 7 (4): 141-162. ► BELLMANN, H. (1997) Kosmos-Atlas Spinnentiere Europas. Stuttgart, Kosmos: 304 S. ► BRIGNOLI, P.M. (1971) Su alcune Tegenaria D'Ispagna (Araneae, Agelenidae). Mem. Mus. Civ. St. Nt. Verona 18: 307-312. ► CHRISTIAN, U.H. (1973) Trichobothrien, ein Mechanorezeptor bei Spinnen. Elektronenmikroskopische Befunde bei der Winkelspinne Tegenaria derhami (SCOPOLI), (Agelenidae, Araneae). Verh. Dt. Zool. Ges. 66: 31-36. ► CRAWFORD, R. & G.H. LOCKET (1976) The occurrence of Tegenaria gigantea Chamberlin and Ivie (1935) in North America and Western Europe. Bull. Br. arachnol. Soc. 3 (7): 199. ► HEXTER, S.H. (1982) Lungbook microstructure in Tegenaria sp. Bull. Br. arachnol. Soc. 5 (7): 323-326. ► HOMANN, H. (1953) Wachstum und Häutung bei Spinnen. Natur und Volk 83 (1): 1-9. ► IBARRA N., G. (1985) Egg feeding by Tegenaria spiderlings (Araneae, Agelenidae). J. Arachnol. 13: 219-223. ► JONES, D. (1984) Tegenaria picta Simon, a spider new to Britain (Araneae: Agelenidae). Bull. Br. arachnol. Soc. 6 (4): 178-180. ► JONES-WALTERS, L. M. (1984) A Note on Teganria agrestis (Walckenaer). Newsl. Br. arachnol. Soc. 39: 2. ► KOCH, A. (1928) Studien über den Dotterkern der Spinnen. Z. Zellforsch. mikroskop. Anatom. 8 (2): 296-360, Taf. VII-VIII. ► MERRETT, P. (1980) Notes on the variation, identificaton and distribution of British spiders of the Tegenaria atrica group (Araneae, Agelenidae). Bull. Br. arachnol. Soc. 5 (1): 1-8. ► MIKULSKA, I, & L. JACUNSKI (1970) A two-headed monster of the spider Tegenaria atrica C. L. Koch. Acta Arachnol. 23 (1): 17-18. ► NYFFELER, M., H. MOOR & R.F. FOELIX (2001) Spiders feeding on earthworms. J. Arachnol. 29: 119-124. ► OXFORD, G. & P. CROUCHER (1997) Gone fishing...for Tegenaria. Newsl. Br. arachnol. Soc. 78: 9-10. ► OXFORD, G. & P. MERRETT (2000) Tegenaria ferruginea (Panzer) in Britain, and differences from T. parietina (Fourcroy) (Araneae: Agelenidae). Bull. Br. arachnol. Soc. 11 (8): 331-334. ► OXFORD, G.S. & A. PLOWMAN (1991) Do large house spiders Tegenaria gigantea and T. saeva (Araneae, Agelenidae) hybridise in the wild? - A multivarate approach. Bull. Br. arachnol. Soc. 8 (9): 293-296. ► OXFORD, G.S. & C.J. SMITH (1987) The distribution of Tegenaria gigantea Chamberlain & Ivie, 1935 and T. saeva Blackwall, 1844 (Araneae, Agelenidae) in Yorkshire. Bull. Br. arachnol. Soc. 7 (4): 123-127. ► OXFORD, G.S. (1981) An easily constructed holding device for the examination of live spiders. Bull. Br. arachnol. Soc. 5 (6): 278-279. ► OXFORD, G. (1999). Tegenaria ferruginea (Panzer, 1804): an agelenid spider new to the British list. Newsl. Br. arachnol. Soc. 84: 10. ► SMITH, C.J. (1985) The Distribution of the larger Tegenaria spider species (Agelenidae) in the York area. Newsl. Br. arachnol. Soc. 42: 5-6. ► STAUDT, A. (2007) Nachweiskarten der Spinnentiere Deutschlands (Arachnida: Araneae, Opiliones, Pseudoscorpiones).- http://www.spiderling.de/arages ► VETTER, R.S., A.H. ROE, R.G. BENNETT, C.R. BAIRD, L.A. ROYCE, W.T. LANIER, A.L. ANTONELLI & P.E. CUSHING (2003) The distribution of the hobo spider, Tegenaria agrestis, in North America. Abstract. American Arachnol. 66: 13. |