Eurooppalainen vuoden hämähäkki 2007
Jättihietikkohämähäkki – Arctosa cinerea (Fabricius, 1777)
Kooltaan jättihietikkohämähäkki (Arctosa cinerea) on yksi Euroopan suurimmista juoksuhämähäkkilajeista: sen koiraiden ruumiinpituus on 12-14 mm ja naaraiden 14-17 mm. Erittäin kontrastisten vaalean ja tumman kirjavien värikuviointien (harmaa-ruskea tai keltainen-harmaa) johdosta – koirailla kontrasti on suurin – näitä maanpinnan asukkaita on lähes mahdotonta havaita niiden pysytellessä liikkumattomina hiekalla tai soralla.
Laji elää luonnontilaisilta “liikkuvilta” (ei kasvipeitettä) hiekka- tai sorarannoilta. Keski-Euroopassa se esiintyy myös hiekka- ja sorakuopissa. Keski-Euroopan säännöstelemättömien järvien ja jokien rannoilla tämä juoksuhämähäkki elää lähellä vesirajaa, alueilla jotka ovat säännöllisten tulvien takia ilman kasvillisuutta. Vesistöjen säännöstelyt viime vuosikymmeninä ovat johtaneet lajin häviämiseen monissa osissa Eurooppaa.
Laji on aktiivinen kesäkauden, meillä toukokuusta lokakuulle. Tällöin se elää seittiputkessa, jonka se jättää lähtiessään saalistamaan. Nämä seittiputket ovat tyypillisesti isojen kivien tai aaltojen tuomien puunkappaleiden ja merenrannan leväkasaumien alla haudattuina hiekkaiseen maaperään. Keski-Euroopassa näitä vesirajan lähellä olevia suojia löytyy yleensä 0.5 – 1.5 m etäisyydellä vedestä. Saaliseläiminä ovat mm. kovakuoriaiset, kärpästoukat, heinäsirkat ja muut hämähäkit. Naaraat huolehtivat kesällä poikasistaan, jotka kuoriutuvat loppukesällä ja aikuistuvat talvehtimisen jälkeen myöhään seuraavana kesänä. Toisen talvehtimisen jälkeen ne parittelevat ja tuottavat jälkeläisensä. Tämän monivuotisen kehityksen johdosta aikuisia hämähäkkejä voi löytää kautta koko vuoden. Talvehtimista varten hämähäkit rakentavat suojan kauemmas vesirajasta, noin10-15 m päähän, välttääkseen mahdollisen tulvan. Kesätulvan yllättäessä hämähäkit yksinkertaisesti sulkevat seitillä suojansa aukon ja voivat selviytyä sinne jäävässä ilmataskussa.
Jättihietikkohämähäkin levinneisyysalue ulottuu Välimerenmaista Keski-Euroopan kautta Fennoskandiaan ja idässä Siperiaan asti. Suomessa sitä tavataan dyynirannoilla kautta koko merenrannikon; sisämaasta on joitakin havaintoja suurten järvien ja jokien hiekkarannoilta, pohjoisimmat napapiirin korkeudelta Koillismaalla.
Vuoden hämähäkistä löytyy lisätietoja, kuten esite aikaisempien vuosien valinnoista ja näiden lajien levinneisyyskartat, Arachnologische Gesellschaft’in kotisivulta: http://arages.de/publikationen/nachweiskarten/
Martin Kreuels & Seppo Koponen
